Sumatran ystävällisin yrittäjä

Harau Valley, Indonesia

Länsi-Sumatralla, Bukittingin kaupungista noin 50 kilometriä koilliseen sijaitsee pieni tuhannen asukkaan Haraun kylä ja sen laitamilta löytyy kaksi huteraa, heinäkattoista mökkiä.

Paikan nimi on Abdi Homestay eikä sitä (ainakaan vielä) löydy Lonely Planetista. Paikan omistaja Ikbal työskenteli 10 vuoden ajan laakson ainoassa majapaikassa Echo Homestayssa, mutta kyllästyi 14-tuntisiin työpäiviin ja 850 000 rupian (noin 70 euroa) kuukausipalkkaan. Reilu vuosi sitten Ikbal sai pankista lainan ja perusti oman bisneksen, jonne turistit löytävät viidakkopuhelimen välityksellä. Turistien tuomista rahoista toisen puolikas menee pankille ja haaveissa olevien kahden lisämökin tarvikkeisiin, toisen puolikkaan Ikbal säästää kahden lapsensa koulutusta varten.

Ikbalin 5-vuotiaan pojan mukaan nimetystä Abdi Homestaysta ei löydy sähköä – eikä meidän vessastamme kattoa – mutta me löysimme tänne Internetin opastuksella. Joku aiemmista asiakkaista oli laittanut Wikitraveliin lyhyen kuvauksen kohteesta ja Bukittingissa kahvilassa istuessamme tarjoilija ylisti paikkaa siinä määrin, että hyppäsimme taksiin (tunnin matka maksoi noin 10 euroa). Kannatti.

Bamburakenteiset mökit sijaitsevat riisipeltojen ja pystysuoran, pari sataa metriä korkean kallion välissä. Vieressä lirisee pieni vesiputous, josta moni kylän taloista juoksuttaa käyttövetensä ohuita, joka metriltä paikattuja letkuja pitkin. Vesipuhvelit käyskentelevät vapaina. Mökin viereisessä altaassa kasvatetaan kultakaloja syötäväksi. Indonesian aktiivisin tulivuori Merapi (2911 m) siintää horisontissa.

Ateriat ovat samaa, mitä Ikbalin perhekin syö, nasi gorengia, paistettuja nuudeleita ja tofua. Yksinkertaista ja hyvää, vaikka lihaa alkaakin parin päivän jälkeen olla ikävä. Lapset juoksentelevat mökin ohi töllistelemässä punaisiksi palaneita turisteja  ”helouta” huudellen. Ylös noustaan kun aurinko nousee ja iltakuuden jälkeen pimeän tultua aika kuluu öljylampun valossa kuistilla istuskellen ja Ikbalin kanssa höpötellessä.

iilimadot.jpg

Kyläläiset pujottivat riisipelloilta löytyvää erikoisherkkua – iilimatoja – tikkuun savustamista varten. Matosia makustellaan curryn kera.

Harauta ympäröivät satoja metrejä korkeat, äkkijyrkät harjanteet. Parhaimmillaan yli 300-metrisistä kallioista moni on täysin pystysuora. Kävimme Ikbalin opastuksella päiväretkellä niistä yhdellä. Kuuden tunnin trekkaukseksi lipsahtanut kävely kävi kirjaimellisesti reisille. Paahtavassa helteessä talsiminen sekä huterilla askelmilla ja  köysillä varustettuja mäkiä nouseminen ja laskeutuminen on yllättävän rankkaa tottumattomalle. Ikbal itse ei tuntunut hengästyvän, vaan pientä ryhmäämme johtaessaan kiskoi kessua sumatralaiseen tyyliin tiheän tasaisin väliajoin. Reissun jälkeen hän tosin tunnusti, ettei ahkeran tupakoinnin takia pysty enää tekemään samaa reissua kahdesti päivässä.

harau näkymä.JPG

Näkymä huipulta. Haraun kylä sijaitsee kahden kallion välissä.
Viidakkokävelyn parhaat bongaukset maisemien lisäksi olivat pieni mutta äksy iguaani, useita nyrkin kokoisia perhosia, aggressiivisten jättiläismuurahaisten pesä (ei virallinen nimi) ja kilpaa toisen lauman kanssa puissa kiljuneet gibbonit.

iguaani.JPG

Iguaani pakeni puuhun yritettyään ensin purra tungettelevaa valokuvaajaa.

Abdi Homestay oli tähän mennessä kiertämistämme paikoista rennoin ja Ikbal isännistä ystävällisin. Lähtiessämme hän tyrkkäsi käteeni muutaman käyntikorttinsa (jotka aiempi hollantilaisvieras oli hänelle teettänyt lahjaksi) ja pyysi viemään niitä Balille. Laskua maksaessamme Ikbal ehdotti, että maksaisimme ruoasta sen mukaan, miten paljon pidimme hänen vaimonsa aterioista.

Ikbal.JPG

Vauhdikasta kyytiä moottoripyörätaksi ojekilla. Mukana menossa on myös ystävällinen Ikbal.

5 kommenttia artikkeliin “Sumatran ystävällisin yrittäjä”
  1. avatar Janne sanoo:

    KOMIAA SEUTUA!

  2. avatar Nanna sanoo:

    Huipputeksti ja hienoja kuvia 🙂

    Nyt oon kyllä sit ekaa kertaa virallisesti kateellinen. Toi on just niitä paikkoja, joihin ei perus kahen viikon matkalla ehi eksyä.

  3. avatar Osbe sanoo:

    Toi on paha, et ”maksakaa sen mukaan, mitä piditte vaimoni ruosta”. Tulee vähän painetta maksaa safkasta yläkanttiin.

  4. avatar Tini sanoo:

    Upeita kuvia! Tosi komeita iilimatoja – maistoitteko (huh!) No, syödäänhän Porissakin nahkiaisia ja ne sentään imee ravintonsa raadoista. Taisitte löytää tähän astisen matkanne helmen Harausta, mikä todella näkyy kasvoistanne!

  5. avatar Aihe sanoo:

    Muuten voisi meikäläiset nauttia siellä olosta, upeet maisemat ja ilmasto sopivia,sekä olis samalla, niinkuin ”Korkeasaaressa”, mutta toi ruokapuoli. Omat eväät tarttis vähintään olla, ettei tulis syötyä vahingossa, vaikka iilimatoa. Tämän päivän Hämeen Sanomissa oli juttua, että Balilla on vesikauhuepidemia, joten olkaa varovaisia.

Jätä kommentti

css.php