Kuntokuurilla

Bali, Indonesia
Olen harvoin ollut yhtä väsynyt kuin ensimmäisen Asenne Surf Camp -viikon jälkeen. Parin-kolmen tunnin surfsessiot kahdesti päivässä – joista ensimmäisen aamukuuden aikaan – todella tuntuvat yli 80-kiloisessa, päivittäiseen liikuntaan tottumattomassa ruhossani. Varsinkin hartiat ovat tulessa jatkuvan merivirtoja vastaan melomisen vuoksi. On kuntokuurista hyötyäkin, aalloissa puljaaminen on sulattanut nelisen kiloa ylimääräistä kropastani. Vielä viikko tätä ja vatsakummun tilalla saattaa näkyä jopa lihaksia!

Tähän mennessä on selvinnyt, etten ole aalloilla aivan Kelly Slaterin tasoinen luonnonlahjakkuus, mutta en täysin toivotonkaan tapaus. Vaikka yritys saada murtumaton vihreä aalto päättyy edelleen ihan liian usein perusteelliseen pesukoneeseen väärän ajoituksen, huonon tasapainon tai sitten ihan vain väärään paikkaan eksymisen vuoksi, edistystä ensimmäisen päivän räpellykseen verrattuna on tapahtunut.

Osaan (teoriassa) meloa aallon murtumakohtaa edeltävään line upiin, josta tiedän miten aallon kyytiin kuuluisi päästä ja jonka jälkeen – edelleen teoriassa – tiedän mitä tehdä saadakseni nautittavan ja vauhdikkaan liu’un tyylikkäästi pitkin kohisevan aallon murtumatonta sivua lasketellen. Jokaista onnistumista tosin edeltää edelleen kymmenkunta kämmiä, joista todisteena reisissäni ja pakaroissani on useita sinikeltaisia ruhjeita (surflaudan evät tekevät kipeää niiden päälle kaatuessa) ja jalkapohjissani on muutama erityshuolenpitoa vaativa viilto, jotka syntyivät pohjakosketuksesta onnistuttuani sijoittumaan aallon murtumakohtaan metrin syvyisellä riutalla.

PA190124.JPG

Surfopas Moritz (oik.) piirsi havainnekuvan, kuinka riuttabreikin line upiin päästään kanavaa pitkin, josta vesi virtaa takaisin merelle. Teoriassa helppoa.

Jotta vedessä ei olisi liian helppoa, omasta suorituksesta huolehtimisen lisäksi breikillä täytyy pitää silmällä myös sijoittumistaan suhteessa muihin, varsinkin kun suosituimmilla breikeillä saattaa aaltoja jahdata kymmeniä surffaajia. Etiketti aalloilla on tarkka, eivätkä kokeneemmat surffaajat varsinaisesti arvosta tiellään törttöilevää aloittelijaa. Varsinkin drop in jonkun eteen jo varatulle aallolle voi olla vaarallista, mikäli takaa tuleva ei ehdi väistää tai kimpaantuu aaltonsa varastamisesta (turpajuhla droppaajalle ei ole kuulemma kovinkaan harvinaista).

IMG_3785.JPG

Playground-riuttabreikki Nusa Lembonganilla.
Alkava viikko tulee sisältämään runsaasti harjoittelua, ensi perjantaina kilpailemme toista surfleiriä vastaan. Haasteessa riittää, sillä suuri osa vastustajista näyttää olevan ennenkin aalloilla ratsastaneita australialaisia.

5 kommenttia artikkeliin “Kuntokuurilla”
  1. avatar Aihe sanoo:

    Taitaa olla niin. ettei ole paikkaa missä ei joutuisi kilpailemaan, joten onnea vaan, että löydätte vapaan aallon ja pärjäätte tulevissa koitoksissa.

  2. avatar Tini sanoo:

    Luin juuri tuosta Hämeen Sanomien nettilehdestä, että Balin viereisellä saarella, Jaavalla, varaudutaan parhaillaan Merapi-tulivuoden purkaukseen. 11.000 ihmistä aiotaan evakuoida pois alueelta.

  3. avatar Antti sanoo:

    Hyvin siellä suunnalla maailmaa rytisee. Taisitte kuitenkin olla sopivan etäällä. Hyvä niin.

  4. avatar Tini sanoo:

    Kiitos mukavasta Parolan pojan haastattelusta ja jutusta tämän päivän Hämeen Sanomissa! Kyllä täällä odotetaan kovasti uutisia teiltä, miten siellä menee. Kovasti on luonnonmullitusta nyt tapahtunut siellä päin maailmaa. Asiantuntijoiden mukaan Sumatran edustan meren alainen maanjärsitys ja tsunami sekä Jaavan Merapin purkautuminen eivät liity toisiinsa, vaan on sattumaa, että tapahtuivat samaan aikaan. Onko Merapin purkauksen pöllyt näkyneet siellä taivaalla?

  5. Järistyksen keskukseen on Balilta matkaa yli 500 kilometriä ja tsunamiin noin tuplasti enemmän, joten eipä täällä mitään näy eikä tunnu. Aallot olivat aamulla oikein kivoja, sopivan isoja ja rauhallisia.

Jätä kommentti

css.php