Tosi kaukana kotoa

Christchurch, Uusi Seelanti

Lentokoneen ylittäessä Uuden Seelannin eteläsaaren rantaviivan tuli ensimmäisen kerran tällä reissulla olo, että nyt ollaan todella kaukana kotoa. Kolme tunnin ajan näkyi pelkää merta, kunnes yhtäkkiä alapuolelle ilmestyi koskematon rantaviiva. Kaikkialla siinsi lumihuippuisia vuoria, joiden välisissä laaksoissa kiemurteli jokia. Metsää ei näkynyt missään. Vähän toisenlaista maisemaa kuin Vanajan varrella.

vuoret.JPG

Taru Sormusten Herrasta –trilogiaa on kuvattu näissä maisemissa.

Ehdimme viettää Christchurchissa vain yhden illan ennen lähtöä sisämaahan, mutta muutama asia ehti kiinnittää huomiota eteläsaaren suurimmassa kaupungissa (asukkaita 363 700).

Toisin kuin kaupunkia syyskuussa koetelleen maanjäristyksen uutisoinnista saattoi päätellä, keskustassa ei ollut raunioita. Pari katua on yhä suljettuna ja muutamalla tontilla tyhjää siinä, missä oletettavasti vielä vähän aikaa sitten oli talo. Kulmakaupan myyjän mukaan varsinainen tuho iski esikaupunkeihin.

katu.JPG

Muutamia katuja on yhä suljettuna maanjäristyksen jäljiltä Christchurchin keskustassa.

Christchurchissa on kirkkoja tasan niin paljon, kuin kaupungin nimi lupaa. Myös vihreitä puistoja löytyy joka kulmalta. Kaupunkikuvaa sanotaan perienglantilaisimmaksi kuin missään muualla, minkä voin hyvin uskoa pitävän paikkansa. Keskusta ja laitakaupunki on kuin suurempi versio Emmerdalesta, johon on lisätty laaja tarjonta etnisiä ravintoloita, matkamuistomyymälöitä ja turismiin keskittyneitä palveluntarjoajia.

Jotain erittäin englantilaista oli myös siistissä ja edullisessa majapaikassamme Central City YHA:ssa. Ikkunoista veti niin, että tukka heilui.

Hostellin kylpyhuone aiheutti tähänastisen reissun surkuhupaisimman suihkukokemuksen. Hanasta lirui joko tulikuumaa tai lähteenraikasta vettä. Sopivan lämpötilan ylläpitäminen oli käytännössä mahdotonta, ellei hanaa veivannut edestakaisin nopeammin kuin sumatralainen bussikuski rattia vuoristotiellä. Peseytymisen kruunasi tilan metallilattia, joka kuumeni veden lämmetessä hetkessä jalkapohjia polttavaksi. Itse vesisuihkun sai säädettyä sohimaan kahteen suuntaan: sivuseinään tai suoraan lattiaan.

suihku.JPG
Ultimate horror shower experience.

3 kommenttia artikkeliin “Tosi kaukana kotoa”
  1. avatar Mika sanoo:

    Ehkäpä hienoin suihku minkä oon nähnyt, rakennan himaan samanlaisen. Kohtuullisen ’industrial näkymä’..

  2. avatar Antti sanoo:

    Soiko Ultimate Horror Showerissa Fear Factory tai Ministry? Sopisi henkeen. Näyttävät vuoret muuten melko maagisilta. Mutta meilläkin on lunta. Hähä.

  3. avatar Tini sanoo:

    Moi Juho! Varmaan huomasit, että blogiasi luetaan myös Australiasssa? Mielestäni oikein sympaattista, kun sait kutsun länsirannikolle Perthiin. Vaan nytpä olettekin jo maisemasta päätellen kuussa.

Jätä kommentti

css.php