Ei ihan nimensä veroinen valas

Kaikoura, Uusi Seelanti

Jos uusiseelantilaiset ovat jostain All Blacks –rugbymaajoukkueensa lisäksi ylpeitä, niin mahdollisuudesta bongata kiinnostavia merieläimiä maan rannikkovesistä vuoden ympäri.

Eteläsaaren Kaikourassa kaikki turistipalvelut pyörivät valaiden, hylkeiden, albatrossien ja rapujen ympärillä. Turisteja kuskataan merelle töllistelemään maailman suurimpia nisäkkäitä veneillä, laivoilla, pienkoneilla ja helikoptereilla. Rapujen kohtalona on päätyä ateriaksi kaupungin lukemattomiin Sea BBQ-paikkoihin.

Valaanbongausretkiä merelle järjestävä Whale Watching Kaikoura on voittanut kansainvälisiä turismipalkintoja, eikä aivan syyttä. Ennen retkelle lähtöä valaan tai valaiden läsnäolo käydään varmistamassa lentokoneella, joten yhtiö uskaltaa luvata valaan näyttäytyvän 98 prosentilla sen järjestämistä retkistä. Mikäli reissun ”saaliiksi” jäävät vain delfiinit ja linnut, saa 80 prosenttia rahoistaan takaisin.

DPP_0013.JPG

Täysikasvuisen kaskelotin evä ja tosibongaajien pikkupaatti.

Edullisin vaihtoehto valasjahtiin (145 dollaria, noin 80 euroa) on kolmen tunnin retki erikoisvalmisteilla 18-metrisellä veneellä, jolla valasvedet saavutettiin puolessa tunnissa. Merenkäynti rauhallisenakin päivänä oli täydessä matkanopeudessa aikamoista vuoristorataa, joten merisairauteen taipuvaisten kannattaa varautua muovipusseilla ja matkapahoinvointilääkkeillä.

Apajilla kapteeni varmisti valaan sijainnin hydrofonilla, jonka jälkeen pitikin vain odotella. Useimmiten Kaikouran vesillä näyttäytyvä valas on kaskelotti (Sperm Whale), näin myös tällä kertaa. Hieman venettämme pidempi, noin 20-metrinen valas ilmestyi pinnalle vain 10 minuutin odottelun jälkeen ja ruiskaisi merkiksi vesisuihkun.

Samoilla vesillä parinkymmenen vuoden ajan näyttäytynyt valas on ilmeisen tottunut töllistelijöihin, sillä se ei häiriintynyt välittömästi pintaan nousunsa jälkeen lähietäisyydelle lipuneista kolmesta veneestä ja päällä kierrelleistä parista helikopterista. Hetken hengiteltyään valas lähti uudelle sukellukselle, näyttäen lopuksi valtavan evänsä. Uuden mahdollisuuden valokuviin (joita tuli otettua muistikortin täydeltä, 240 kuvaa) valas antoi kolmen vartin kuluttua. Retken toisen nousun se teki vauhdilla kurottaen päänsä korkealle vedenpinnan yläpuolelle.

DPP07DA0B1D151931.JPG

Tässä päässä on 2,5 tonnia rasvaa.

Kaskelotti-triviaa:

– Valaan englanninkielisellä nimellä ei ole mitään tekemistä lajin suvunjatkamiskyvyn kanssa. Nimi juontuu entisaikojen valaanpyytäjien väärinkäsityksestä. Valaan päässä on 2,5 tonnin rasvavarasto (ja 9,5 kilon aivot. Ensimmäisen yksilön pyytäneet erehtyivät epäilemään rasvavarastoa siemennesteeksi.

– Ehkä kostoksi nimen antaneesta erehdyksestä lajin edustajien tiedetään hukuttaneen valaanpyytäjiä läiskäyttämällä evällään pyytäjien paatin rikki.

– Kaskelotin ääni on kovin, mikä minkään eläinlajin edustajalta on mitattu. Parinmuodostamishommissa päästetty korkea vinkaisu oli 240 dB.

– Kaskelotti on lihansyöjä. Pyydystettyjen yksilöiden vatsalaukusta on löydetty mm. 4,5-metrinen valkohai, jättiläiskalmareita ja delfiinejä. Täysikasvuinen yksilö tarvitsee tonnin-pari ravintoa päivässä.

– Kaskelotti on ollut yksi valaanpyynnin pääkohteita. Valaanpyynnin huippu Uudessa Seelannissa ajoittui 1830-40-luvuille ja viimeinen kaupallisiin tarkoituksiin pyydetty valas tapettiin vuonna 1964.

Jätä kommentti

css.php